Pari päivää olen nauttinut autuaasti ulkona hiljaa tihuttavasta vesisateesta. Juoksureitit alkavat tulla turvallisiksi ja leuto sää on myös omiaan oikein kutsumaan lenkkipolulle. Virallisesti olen mitannut 23 km tällä viikolla, ja tuli myös tähän asti pisin lenkki mittariin eli 8,3 km. Lisäksi olen käynyt myös salilla ja sielläkin pientä juoksumattohinurointia on vyölle kertynyt. Ruokavaliossa olisi edelleen kehittämisen varaa, tiedostan tämän itse mutta en tee asialle mitään. Mistään sikailusta ei voi puhua, mutta pienillä parannuksilla pystyisin parantamaan painonpudotustahtia paljon enemmän. Kuitenkin alaspäin ollaan koko ajan menossa.

Kuntosalilla käynti maistuu vähän liiankin hyvin. Ehkä olisi pitänyt ottaa tavoitteeksi bulkata itsensä neliön muotoiseksi kaapiksi. Jossain määrin ymmärrän, että tiukat punttiharjoitteet ja kestävyysjuoksu eivät oikein sovellu samaan lauseeseen, mutta kun varsinaisia tulostavoitteita ei ole en myöskään rauta-äijäilystä aio luopua. Sitä paitsi tytöt tykkää enemmän, kun ruumiinrakenne muistuttaa enemmän Daavid-patsasta kuin kuivan kesän oravaa.

Asuinpaikkani lähistöllä on aivan mahtavia metsäpolkuja ja kunhan kesä alkaa vielä enemmän muistuttaa olemassaolostaan, uskon että viitisenkymppiä menee rikki lähes huomaamatta. Kuten aiemmin olen jo vihjannut, itselleni on erityisen tärkeää kokonaisvaltaisen nautinnon kannalta, että pääsen juoksemaan inspiroivassa ympäristössä ja kaupungin liikennevalojen julmasti katkomassa virrassa se ei onnistu. Muuten juoksu alkaa nyt toden teolla maistua hyvältä ja jalkojen kivut ovat siirtyneet nivelistä lihaksiin, niinkuin pitääkin. Tosin juuri nyt on sellaisessa juntturassa pohkeet, että ensi viikolla on pidettävä palautumisviikko ja hölkkäiltävä korkeintaan kevyesti, uintia ja salitreeniä sisältyy ohjelmaan enemmänkin.

Nyt kun olen saanut rutiinit rullaamaan, seuraavana keskittymisen aiheena on ottaa ammattimainen asennoituminen myös siihen, mitä hetuloi suuhunsa. Laihtumisessa kaikkein tärkeintä on ruokavalio ja jos joka päivä tekee siinä liikaa myönnytyksiä, ei ole mitään väliä sillä miten paljon juoksee. Edelleen painoa on reilusti päälle satasen ja tulee olemaan tulevaisuudessakin, jos joka aterialla antaa periksi mukavuudenhalulleen. Oluen kulutus on silti edelleen minimissään, joten ehkä ei pitäisi myöskään olla liian epäreilu itseään kohtaan. Ero esimerkiksi edellisen vuoden perusviikkoon on varmasti ainakin päälle 5000 kcal, todennäköisesti enemmänkin.